*

Teknologia korvaa joka toisen suomalaisen

Tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa noin 47 % työpaikoista joutuu uhanalaisiksi seuraavien 10-20 vuoden kuluessa kehittyvän teknologian vuoksi. Robotit ja automaattiset järjestelmät korvaavat yhä useammin ihmisten työpaikkoja. London School of Economicsin taloustieteilijä on laskenut Yhdysvalloissa kerättyjen tietojen perusteella arvion Euroopalle.

Suomen tulos on järkyttävä, sillä noin 50 % nykyisistä työpaikoista on seuraavien 10-20 vuoden aikana uhattuna kehittyvän teknologian vuoksi. On arvioitu, että myös lentäjien ja lääkäreiden työpanokset voidaan osittain korvata automaattisilla järjestelmillä. Myös maataloudessa teknologia kehittyy huikeaa vauhtia.

Tutkimustuloksen johdosta myös Suomessa on mietittävä, miten valmistautua tulevaisuutta varten. Pitäisikö esimerkiksi peruskoulussa teknologian ja tietoteknologian opetukseen panostaa yhä enemmän? Herää myös kysymys siitä, tarvitaanko esimerkiksi matalapalkkaisilla aloilla oikeasti maahanmuuttoa työvoiman turvaamiseksi?

Mielestäni Suomen tulisi valppaampana kuin koskaan suhtautua kehittyvän teknologian mukanaan tuomiin haasteisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitä luulet, voiko papit korvata kirkollisroboteilla? Ja miten kristillisdemokraatit suhtautuvat robotin ja ihmisen avioliittoon?

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Automatisaatio on erinomainen asia. Vasta automatisaatio itse asiassa mahdollistaa elintason nousemisen, sillä se lisää työn tuottavuutta. On meille kertakaikkiaan mahtavaa, kun pystymme saamaan saman tuotannon pienemmällä työmäärällä tai vaihtoehtoisesti korkeamman elintason samalla työmäärällä.

Automatisaatio poistaa tiettyjä työtehtäviä, mutta vastapainoksi mahdollistaa uusia. Työllisyysaste ei ole automatisaation parisataavuotisen historian aikana laskenut. Pitäisikö meidän blogistin mielestä edelleen viljellä maata kuokalla ja auralla?
Nyt ihan oikeesti..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kännykät olisi pitänyt jättää keksimättä, niin sentraalisannojen työpaikat olisivat säilyneet.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Nykyisellään tapahtuvaa automatisointia ja sen aiheuttamia huolia voi tietyllä asteella verrata luddiitteihin ja kehruujennyihin, mutta näiden suhteen on mielestäni huomioitava tietynlaisia näkökulmia.

Pitkällä jänteellä yhteiskunnallinen muutos joka alkoi joistain 1800-luvulta kaupallistumisen ja teollistumisen, sekä koneiden hyödyntämisen kautta, on aina parantanut ihmisten elintasoa.

Muutosta voi verrata siihen että jos koko talous perustuisi maankaivamiseen, ja työllistäisi 10 ihmistä, jotka kaivavat maata käsillään, ja joku keksisi lapion, niin tämän jälkeen saman maamäärän kaivamisen tarvittaisiin enää 2 ihmistä. Jolloin 8 ihmisen työpanos maankaivamiseen ei olisi enää tarpeen. Luddiitit tässä tilanteessa haluaisivat särkeä lapiot.

Lapion keksiminen ja sen vaikutus tuottavuuteen on selvästi positiivinen asia, talouden tuotanto kasvaa ja siten ihmisten keskimääräinen elintasokin kasvaa. Automatisaatio pienentää vaihtoehtoiskustannuksia muunlaisen tuottavuuden kasvattamiseksi, ja ihmisten kimmoke työllistyä toiselle alalle on korkeampi. Kilpailu pitää maankaivamisen tuotannon hinnan ihmisille realistisena. Kun uusia ideoita syntyy, kaikkien asiat ovat paremmin.

Yhteiskunnallisesti tämä muutos on silti aiheellisesti saanut osakseen kritiikkiä, siinä ympäristössä jossa nämä muutokset historiallisesti alkoivat tapahtumaan, ihmisten ammatit olivat käsittääkseni pääsääntöisesti elinikäisiä. Tuntuu kohtuuttomalta, jos yhden ammattikunnan työpanoksen arvo romahtaa lyhyessä ajassa täysin, eikä heillä ole mahdollisuutta työskennellä elinikäisessä ammatissa kuten muilla. Joten tämän työttömäksi jäävän maankaivajien ammattikunnan kohteleminen silti vaatii myös inhimillistä tarkastelua, minusta rajaaminen pelkästään pitkäntähtäimen muutoksiin vaikuttaa hieman kylmältä. Kaikesta huolimatta, muutos on yhteiskunnalle positiivinen.

Erityisesti positiiviset vaikutukset käyvät selväksi silloin, kun nämä muutokset tapahtuvat usealla eri alalla, jolloin yksittäinen ammattikunta ei joudu vastaamaan kaikista yhteiskunnan uudelleen järjestäytymisen kustannuksista. ( Vrt. Kaikilla on enemmän kaivettua maata, mutta ei muita tuotteita, ja maankaivajat joutuvat/saavat uudelleen työllistyää. Tai kaikilla on enemmän kaikkia asioita, ja kaikki saavat/joutuvat valitsemaan uuden työn)

Tätä voi verrata paremmin nykyiseen automaatiokehitykseen, jos jopa puolet ammateista ovat lyhyen tähtäimen sisällä uhattuja. Joten minusta vaikuttaa positiiviselta jos automatiosaatio voi korvata ihmisten työpanoksia useilla eri aloilla. Tällöin keskimääräinen tuotanto kasvaa huomattavasti, eikä muutoksen kustannukset lankea ainoastaan yhdelle ammattikunnalle.

Mutta...

Tietotekniikan mahdollistama automaatio ei ole enää samanlaista kuin lapioiden keksiminen tai kehruujennyjen rakentaminen. Siinä vaihessa kun keinoäly ohittaa ihmisen kyvyt kaikilla ongelmanratkaisun osa-alueilla, kuten sosiaalisuudessa, yhteiskunnan uudelleen järjestäytyminen muuttaa luonnettaan.

Vertauksen vuoksi lapion keksimisen jälkeen tarvitaan edelleen ihminen käyttämään lapiota, kun on muitakin aloja joille tarvitaan ihminen, ja ihmisiä jotka ryhtyisät maankaivajiksi on tarjolla suhteessa heille tarjottavaan palkkioon. Viimeisenä vastaanottajana palkkioilla on aina joku ihminen, tuotanto jaetaan kaikkien ihmisten kesken ja kilpailu jakaa palkat ja palkkiot työntekijöiden kesken talouden halki.

Jos yhden ihmisen kuukauden suorituskyvyn voi korvata käytännössä missä tilanteessa tahansa esimerkiksi 100 dollarin hinnalla, mikä varmaankin on todellisuutta joskus vuonna 2040-2080, ei työn kysyntään perustuva kuukausittainen ja suhteellinen osuus kansankunnan tuotannosta voi nousta yli 100 dollarin, erityisesti jos automatisaation hinta on yhä laskeva. Olkoon BKT henkeä kohden vaikka 50.000 dollaria vuodessa, jos 1.200 dollaria riittää korvaamaan jokaisen yksittäisen ihmisen työpanoksen, miten olisi mahdollista, että näiden androidien omistajat - eli kehruu-jennyjen omistajat - eivät saisi kohtuuttoman suurta osuutta koko talouden tuotannosta? Tarkemmin sanottuna innovaatioiden ja tuottavuuden kasvu muodostavat hinnan automatisaatiolle.

Tällaista muutosta tosin ei mielestäni voi täysin tapahtua niin kauan kun tehtäviä, joihin vain ihminen pystyy, riittää.

Ajatellaan esimerkiksi jotain kansainvälistä androidityöntekijöitä valmistavaa yritystä, jolla on sattumoisin patentit kaikkiiin androideihin. Tämä yritys voi käytännössä ostaa minkätahansa yhtiön, potkaista työntekijät pois, ja korvata ne androideilla. Sijoitus on väistämättä tuottava. Prosessin voi toistaa kaikkien yhtiöiden suhteen. Lopputuloksena suhteellinen tulonjako muuttuu. Tästä seuraa että tuotteille ei ole kysyntää, kun työntekijöillä ei ole varaa ostaa tuotteita, mikä taas tekee ratkaisun kannattamattomaksi. Mutta se ei johda ihmisten uudelleen palkkaamiseen kautta tapahtuvaan tilanteen korjaamiseen, vaan keskiluokalle suuntautuvan kulutustuotteiden valmistamisen vähenemiseen, ja suurten sijoittajien kulutukseen suuntautuvien tuotteiden valmistuksen kasvamisena.

Verrata voi vaikkapa ihmisen asemaan jossain köyhässä valtiossa. Miten heidän tarpeensa muodostaisivat kysynnän?

Markkinat ja kilpailu eivät välttämättä tuota oikeudenmukaisia lopputuloksia. Esimerkiksi yhdysvalloissa varallisuuserot ovat erittäin räikeitä.

Lisäksi yhteiskunnallisesta muutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat vakavasti otettavia. Jos 50-vuotias 7 vuotta alan kouluja käynyt diplomi-insinööri jää työttömäksi, hänelle aiheutuvat kustannukset ammatinvaihdosta ovat liian korkeat. Tarve 7 vuoden kouluttautumiseen uudelle alalle 50-vuoden iässä ei vaikuta kohtuulliselta. Tämä on tietysti verrattavissa luddiitteihin, pitkällä tähtäimellä muutos on varmasti positiivinen.

Olennainen pointtini on että viimekädessä automatisaatio, jota on tähän mennessä kehitetty, ja edelleen kehitetään, on viimekädessä työkaluja, joita ihmiset käyttävät. Useampien työkalujen tuottaminen ei johda työttömyyteen, vaan työntekijöille on tarjolla huomattavasti useampia erilaisia ammatteja, ja ihmisille on tarjolla huomattavan talouskasvun hedelmiä - Mutta viimekädessä keinoäly ei ole enää työkalu, jota ihminen käyttää, vaan se korvata ihmisen täysin, sillä se tekee myös työkalun käyttöön vaaditun ajattelutyön. Keinoäly voi suunnitella yrityksen. Keinoäly voi sijoittaa pörssiin. Tai suunnitella tuotantolinjaston. Oletettavasti kuitenkin pysytään sellaisessa kapitalismissa, jossa ainostaan ihmiset ovat omistajia, mutta sekin oletus saattaa käydä nopeasti hyvin virheelliseksi. Varmasti löytyy aikanaan tutkijoita, jotka kloonaavat itsensä roboteiksi ajatellen näin elävän ikuisesti (Aika lennokasta). Kun sen on joku tehnyt, edessä on vähintäänkin eettisiä kysymyksiä. Sama tietysti pätee kaikenlaisiin aivoemulaattoreihin.

Asiat voi sijoittaa myös kellokäyrälle ja verrata sosiaaliturvan etuuksiin. Ajatellaan esimerkiksi (hatusta jotain lukuja) että vuonna 2014 0,5% väestöstä ei kykene työhön, josta kannattaisi maksaa enempää kuin sosiaaliturvan etuudet ovat. 2018 tämä luku voi olla 1%, 2022 se voi olla vaikka 5%.. 2038 tämä voi olla vaikka 40%. Luonnollisesti kun keinoäly ohittaa ihmisen kaikilla ongelmanratkaisun osa-alueilla, alkaa kilpailukykyiseen tuottavaan työhön kykenevien ihmisten määrä hupenemaan.

Mikään näistä muutoksista ei väistämättä johda ongelmiin, mutta mielestäni tämä 'koneiden omistajien' ongelma voi käydä todellisemmaksi, mikä tavallaan edellyttää ihmisiltä sosialismia, mutta asioiden hahmottaminen pitkälle tulevaisuuteen on kyllä mahdotonta. Tuotannon kasvaminen automatisaation myötä on hyvä asia, tuloerojen kasvaminen ei.

Sekä positiiviset ja negatiiviset mahdollisuudet ovat suunnattomia.

Jyrki Paldán

Hyvä!

Haluaisin kuitenkin lisätä yhden olennaisen seikan viestiisi:

"Yhteiskunnallisesti tämä muutos on silti aiheellisesti saanut osakseen kritiikkiä, siinä ympäristössä jossa nämä muutokset historiallisesti alkoivat tapahtumaan, ihmisten ammatit olivat käsittääkseni pääsääntöisesti elinikäisiä."

Tämän lisäksi olennainen osa ongelmaa oli työvälineiden omistus. Käsityöläisompelija pystyi ilman pääomaakin helposti omistamaan oman työvälineensä ja oman työnsä, ja siten olemaan tuotannossa, jakelussa ja myynnissä täysin autonominen. Automatisaation vuoksi hän joutui väistämättä myymään itsensä tehtaanomistajan alaiseksi, jolla oli käytännössä lähes täysin mielivaltainen oikeus sanella kuinka suuren osan alaistensa tuottamasta voitosta hän saa itselleen. Kyse ei siis ollut yksinomaan järjettömästä teknologisen kehityksen vastustuksesta, kuten usein luddiiteista puhuttaessa jauhetaan, vaan kokonaisvaltaisesta elinkeinoelämän muutoksesta. Työntekijät menettivät turvatun työpaikkansa lisäksi valtansa, osan oikeuksistaan ja autonomiansa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Luddiiteista ja koneensärkijöistä on meille annettu kuva, että kyse oli irrationaalisesta ihmisten toiminnasta.

Tosiasiassa kun perehtyy tekniikan historiaan, niin koneensärkijät onnistuivat hyvin usein estämään uusien teknologioiden käyttöönoton ja hidastivat selvästi koneistumsta.

Jyrki Paldán

Tismalleen samaa mieltä.

Automaation ongelma kuitenkin on sen täydellinen yhteensopimattomuus kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän kanssa. Automaatio aiheuttaa sen, että tuotanto on entistä pääomaintensiivisempää ja siten niin mahdollisuus tuotannon käynnistämiseen, kuin oikeus tuotannosta hyötyminenkin ovat täysin pääomarikkaiden käsissä.

Automatisaatio mahdollistaa tuotantopotentiaalin lähes rajattoman nousun. Yhdistettynä kapitalistiseen järjestelmään se valitettavasti aiheuttaa myös sen, että ihmistyövoimaa vähennetään, joka taas aiheuttaa sen, että kulutus vähenee, joka taas aiheuttaa sen että hyvinvointia luova tuotanto itseasiassa mahdollisesti jopa laskee. Esimerkiksi Japanilaisilla "state-of-the-art" autonvalmistusroboteilla on nykyisin n. 10% työttömyysaste kysynnän puuttuessa.

Tuotanto siis nousee, mutta siitä pääsevät nauttimaan aina vain harvemmat.

Työllisyysasteeseen voisit esittää jotain konkreettista väitteesi taakse. Työmarkkinoitahan ovat mullistaneet varsin monet asiat viimeisen parinsadan vuoden aikana ja järkevää työttömyystilastoa voi olla varsin hankala laatia. Työtätekeviä ei varmaankaan myöskään paljoa lohduta että hyväpalkkainen tehdasduuni vaihtuu johonkin äärimmäisen rasittavaan ja huono-oloiseen palveluduuniin, joka on käytännössä katsoen palkkaorjuutta. Järkevämpää on tarkastella esimerkiksi työntekijöille ja omistajille menevän osuuden erotusta liikevaihdosta, tai tuottavuuden ja palkkojen suhdetta. Kummatkin ovat varsin hälyttäviä. Onneksi Suomessa on sentään vielä toistaiseksi saatu pääomattomatkin kellumaan pinnalla, kiitos sosialismin. Saa nähdä kauonko pystymme taistelemaan.

http://eventidefunds.com/wp-content/uploads/2013/0...
http://www.heritage.org/~/media/images/reports/201...

Anna-Leena Nieminen

Jyrki P: "Työtätekeviä ei varmaankaan myöskään paljoa lohduta että hyväpalkkainen tehdasduuni vaihtuu johonkin äärimmäisen rasittavaan ja huono-oloiseen palveluduuniin, joka on käytännössä katsoen palkkaorjuutta."

Esimerkiksi tällaiseen?...

10 euron tuntipalkalla töihin valtion takaamana(maksamana)

http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/Tiainen.pdf (laskelmat sivut 9 -22)*

Työtakuuohjelma
koko Suomeen

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/07/25/...

* Pekka Tiainen on Suomen Työväenpuolueen varapuheenjohtaja

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"Yhdistettynä kapitalistiseen järjestelmään se valitettavasti aiheuttaa myös sen, että ihmistyövoimaa vähennetään, joka taas aiheuttaa sen, että kulutus vähenee, joka taas aiheuttaa sen että hyvinvointia luova tuotanto itseasiassa mahdollisesti jopa laskee."

Miksi parisataavuotinen automatisaatio ei siis ole johtanut elintason laskemiseen vaan sen monikymmenkertaistumiseen? Automatisaatio eli tuottavuuden kasvu tarkoittaa käytännössä ihmisten ostovoiman parantumista, kun vähemmällä työllä tuotetaan enemmän hyödykkeitä. Hyödykkeiden suurentunut tarjonta samalla luo niille kysynnän.

Mistä elintaso mielestäsi syntyy, jos ei korkeammasta tuottavuudesta? Suosittelen asian pohtimista ilman mitään ideologioita.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #22

"Miksi parisataavuotinen automatisaatio ei siis ole johtanut elintason laskemiseen vaan sen monikymmenkertaistumiseen?"

Suomessa sisäisen devalvaation takia elintaso tippuu yhä useammalta toisten nauttiessa jopa kasvavasta elintasosta. Tämä kai on vielä syynä ettei korjaaviin toimiin ole vielä ryhdytty mutta EKP sääntöjen mukaan Suomi ei voi ottaa jatkossa vuosittain liki 10 miljardia velkaa joten tämä elintason lasku tulee jatkossa koskettamaan entistä useampaa, ehkä sitten tehdään oikeita ja toimivia ratkaisuja.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #23

Näinpä, mutta automatisaatio ei tietenkään ole syynä Suomen ongelmiin.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #22

Se on johtanut yhtenä osatekijänä varallisuuden keskittymiseen, pääoman korostumiseen tuotannossa(työn kustannuksella) ja työväen suhteellisen palkkio-osuuden kapenemiseen. Luonteeltaan teknologia ja automatisaatio ovat toki asioita, jotka lähtökohtaisesti nostavat elintasoa ja hyvinvointia. Voisikin sanoa että talousjärjestelmä ei ole onneksi ihan täysin onnistunut torppaamaan yleisen hyvinvoinnin kasvua, mutta se on kyllä huomattavasti hidastanut potentiaalin hyödyntämistä. Huippumodernien autonkokoajarobottien työttömyys kertoo tästä omaa rajua ja ironista kieltään. Niille autoille kyllä löytyy halukkaita autonomistajia, samoin kuin konkreettista ja lisää hyvinvointia luovaa käyttöä. Ainoa mitä ei löydy on ostovoimaa kuluttajien parista. Sitäkin enemmän on keskittynyt suurpääoman haltijoille.

Tuottavuuden nousu tarkoittaisi yleistä ihmisten ostovoiman kasvua, jos ostovoiman jakautuminen säilyisi ennallaan. Sen sijaan rikkaiden ja köyhien kuilu ostovoimassa jatkaa kiihtyvää kasvuaan, ja siksi automatisaation luoma hyvinvoinnin nousu on hyvin kyseenalaista.

Olen siis samaa mieltä kanssasi tuottavuuden, teknologian ja automatisaation hyvinvointia nostavasta vaikutuksesta, kuten huomautin myös ensimmäisessä viestissäni. Kritisoin vain sen turhaa hidastamista elintasoeroilla, ja niistä aiheutuvalla kuluttajien ostovoiman hävittämisellä.

Lopuksi vielä tilannetta hyvin kuvaava kuva:
http://i.imgur.com/nVkFioa.jpg

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taloustiede ei ole tiede, joten tutkimuskin on kyseenalaista, ainakin vertaisarviointi on.

Tulevaisuudentutkin on vielä enemmän kyseenalaista tieteenä, konsulttien mielipidekirjoittelua vain.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

Jos taloustieteen tutkimukseen sovelletaan tieteellistä metodia - sivuutetaan nyt se tapahtuuko näin todella 2010-luvun Suomessa (ja maailmassa) käytännössä vai ei - niin miksi se ei olisi tiede vähintäänkin siinä missä muut ihmistieteet?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tieteellinen metodi ei tee jostain alasta tiedettä. Postimerkkeilykin voi käyttää sellaista.

Kyseisen "tutkimuksen" alue ei ole edes ns. taloustiedettä.

Throwing his considerable weight behind the post-autistic economics movement, Robert Skidelsky offers a calm but blistering critique of the “mainstream economics” curriculum that has come to dominate university teaching. Arguing that mainstream economics, with its pseudo-scientific mathematical models, is at heart an “ideology of the free market” that can circumscribe thinking and excuse failed policies, Skidelsky argues that the context of economics teaching needs to be broadened to include history, philosophy, politics, and psychology — to reflect the true economic lives of people.
Nicholas Carr

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #9

No ei nyt keskitytä toki keskustelunavauksenkaan tutkimukseen (tai "tutkimukseen") vaan siihen, että minun nähdäkseni sinä esitit että kategorisesti kaikki taloustieteen alla kulkeva on vain "tiedettä" vailla tieteellistä pohjaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Joo, mutta premissit tälle keskustelulle ovat harhaa. Ja lähteetkin olisi voinut antaa.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #11

No totesin jo että unohdetaan nyt se alkup. keskustelunavauksen tutkimus ja keskitytään siihen mitä sinä sanoit kategorisesti kaikesta taloustieteestä.

"Tieteellinen metodi ei tee jostain alasta tiedettä. Postimerkkeilykin voi käyttää sellaista."

No kyllä se minusta tekee, ainakin mikäli "tieteellinen metodi" ymmärretään eräänlaisena best practisena eikä kiveenhakattuina sääntöinä. Ja niitä käytänteitä voidaan sitten soveltaa vaikkapa postimerkkeilyn tutkimukseen (esim. http://www.jstor.org/stable/260594).

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Mikään tiede ei ole pelköstään kokoelma metodeja.

On turha keskustella jonkun konsultin katteettomista spekulaatioista, joita avaus esittelee.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #13

"Mikään tiede ei ole pelköstään kokoelma metodeja."

No em. lisäksi tarvitaan tutkimuskysymys. Ja tietty se prosessi, jossa tutkimuskysymystä käydään läpi noiden best practice-käytäntöjen kautta, joiden oikeaoppiminen suorittaminen sitten kvalifioi lopputuloksen tieteeksi. Eipä sitä oikeastaan muuta tarvita.

"On turha keskustella jonkun konsultin katteettomista spekulaatioista, joita avaus esittelee."

No älä sitten jatkuvasti keskustele siitä, vaan kerro toki että oletko tosissasi sitä mieltä että taloustiede ei käy tieteestä silloinkaan kun edetään em. tavalla (kuten ymmärrän sinun vähintäänkin implisiittisesti vihjaavan).

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #15

Kuten oletinkin, niin teilaat nyt koko tieteenalan siksi että ko. alan piiriin on pesiytynyt paljon ideologisväritteistä "tieteen" tekoa, jossa johtopäätökset ohjaavat tutkimusta eikä toisin päin. Mutta tämä kertoo enemmän siitä että ko. tieteenalan harjoittajia vaivaa moraalinen rappio, eikä siitä, että tieteenalan itsessään olisi vajaavainen. Esittämäsi kritiikki esim. teorioiden puutteesta ja koulukunnista kun pätee moniin muihinkin (ihmis)tieteisiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Jos ns. tiedeyhteisö ei pysty harjoitamaan laadunvalvontaa, vaan hajautuu klikeiksi, on kyseessä rappiotiede.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #18

Eli koska Neuvostoliitossa tehtiin aikoinaan ideologian ohjaamaa biologista hölynpölytutkimusta, niin biologia ei ole tiede?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19
Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #21

Lysenko kerettiläisenä ei mitenkään hetkauttanut oikeaa perinnöllisyys
tiedettä.

Wiki:Lysenko sai tutkimuksilleen oman julkaisun vuonna 1935.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #24

Ahaa. Eli nyt raja tieteen ja ei-tieteen välillä onkin vain loppuviimein se, miten vaikutusvaltaista tieteen pelisääntöjä rikkovien työ on. Taloustieteen paristakin löytyy paljon niitä, jotka kritisoivat jatkuvasti ko. alan ideologista luonnetta ja tieteen pelisääntöjen hylkäämistä, ja omaa tutkimustaan he pyrkivät tekemään näitä pelisääntöjä kunnioittaen. Em. pätee tietty moniin muihinkin aloihin (mm. sukupuolentutkimus ja teologia) joiden toimintaa on - isoilta osin syystäkin - kritisoitu.

Minun nähdäkseni rajanveto ei-tieteen ja tieteen välillä tulisi vetää siihen, voidaanko ko. alaa tutkia tieteellisen menetelmän avulla vai ei. Jos voi, niin sen jälkeen voidaan sekundaarisesti keskittyä siihen, perustuvatko tutkimukset todella tuohon menetelmään vai eivät. Rajanveto on tässäkin tietty sikäli ongelmallista että ne tieteentekijät itse määrittelevät osaltaan mikä se alan tieteellinen metodi on. Mutta niin kauan kuin alan sisällä on - ainakin kuten ihmistieteissä lähes poikkeuksetta on - merkittävästi eri koulukuntia, niin minusta on aika liioiteltua väittää kategorisesti koko alan olevan ei-tiedettä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen Vastaus kommenttiin #27

No valitettavasti ihmistieteissä ei ole mitään muuta keinoa päättää mitä on "tieto" kuin se, että muodostamme asiasta jonkin sortin konsensuksen: "Tämä asia on totta, koska voimme todeta että se täyttää ne tieteellisen totuuden kriteerit, jotka olemme itse päättäneet".

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Mutta mitää sanoo Juhani Vartiainen?

Pirjo Jokinen

Jokunhan ne koneetkin on tehtävä ja se tarkoittaa Suomessa IT-alaa.

Muualla on kaivostoimintaa, materiaalinjalostusta, meillekin voi vielä tulla paluupostissa takaisin sitäsrttia riippuen muun maailman palkkatasosta, koulutuksesta, kehityksestä.

Maailma muuttuu jatkuvasti ja toivoa sopii ettei "juntit" saa koskaan ylivaltaa tuhotakseen kulttuuriamme kivikauden tasolle.

Ihmisten pitäisi sisäistää uskonnonvapauden olemus samoin kuin on hoksattu kieltolain negatiiviset vaikutukset. Huumeetkin pitäis vapauttaa, prostitutio ja taata että uskontojaan voi kukin harjoittaa ilman kieltoja kunhan ne ei riko perustuslakia.

Liberaali monikulttuurisuus on tae sivistykselle vaikka osa porukasta jääkin aina korkeakoulutuksen, jotkut koulutuksen ulkopuolelle. Emme voi sille mitään että syntyy kehitysvammaisia ja sairaita, tapahtuu onnettumuuksia, ihmiset vammatuvat ja sairastuvat mutta sille voimme että pidetään yhdessä huolta sanavapaudesta, kokoontumisvapaudesta, yhdistysvapaudesta ja yhdistysten vapaasta toiminnasta.

USA on ollut hyvä suunnannäyttäjä, mutta ei sitä kannata yrittää kopioida. Suomessa on surkeita esimerkkejä siitä, että on apinoitu muualta sellaista, mikä on muualla todettu toimimattomaksi. Yhdessä pohjoismaisen hyvinvoinnin kanssa liberaali, avoin yhteiskunta takaa jatkossakin sen, että meillä on nää koneemme, kännykkämme, tietokoneemme yms. ja jatkuvasti ollaan menossa eettisempään ja ekologisempaan suuntaan.

Romunkierrätyskin kehittyy kun ei heitellä kapuloita rattaisiin.

On minäkin pikkuhiljaa jotain oppinu ja tajunnu! :D

Pirjo Jokinen

Erilaisiasta arvoista syntyy erilaista kulttuuria. Moniarvoisuus on monikulttuurisuutta.

Kulttuuria on se mitä syöt, miten pukeudut, oletko hippi vai juppi.. Kulttuuri on elämäntapa, myös korkeakulttuurimme. Hierarkian eri osilla on erilaiset kulttuurit ja arvot.

Siitä syntyy yhdessä demokratiaa, konsensus, joka muokkaa kokonaisuutta mutta hajoileehan se myös, liikkuu ja elää, muuttuu. Se on kulttuurievoluutiota.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #34

"Moniarvoisuus on monikulttuurisuutta"

Ei ole. Kannattaa lukea noita Oikkosen blogeja ensin, ja ymmärtää moniarvoisuuden ja monikulttuurin ero.

Pirjo Jokinen Vastaus kommenttiin #36

Millä mekanismilla esmes mun jt mutsi ja minä punaviherfeministi voidaan edustaa samaa kulttuuria? Eihän se reppana saa edes äänestää. Sille sopis asuinpaikas Pohjois-Korea. Mulla ja mutsilla on erilaiset kulttuurit.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #37

Nyt ei kannata puhua ns. alakulttuureista (juppi, hippi), vaan siitä koko yhteisön jakamasta valtakulttuurista.

Alakulttuurit on ok, kun ne yleensä jakavat valtakulttuurin. Valtakulttuurien kesken voi tulla ongelmia.

Moniarvoisuuskin voi olla valtakulttuuri (näin käsitin), eikä jokin muu kulttuuri välttämättä jaa sitä - siksi ongelma.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ihmisten toisilleen suorittamien palvelujen osuus BKT:sta tulee kasvamaan automatisaation myötä rutkasti. Näiden palvelujen hinta on myös tähtitieteellinen automaation tuottamien hyödykkeiden hintoihin verrattuna. Siksi kulutusta tulee edelleen olemaan ja elintasokin voi kasvaa automatisaation myötä.

Nykyään voi ostaa tietokoneen yhden parturissa käynnin hinnalla. 60-luvulla se maksoi puolen miljoonan parturikäynnin verran. Sama tulee tapahtumaan kaikkien tuotteiden kohdalla. Parturi vaan tulee olemaan kalliimpi ja kalliimpi, sillä jokainen haluaa, että ihminen leikkaa hänen tukkansa. Ihminen, jonka kanssa voi kommunikoida, keskustella ja vaihtaa aitoja mielipiteitä. Robotti ei myöskään korvaa strip tease tanssijaa eikä hieromalaitoksen hierojaa - ainakaan suurimmalle osalle maksavia asiakkaita. Idols kilpailuihin ei hyväksytä robotteja tulevaisuudessakaan, vaan kisa on ihmisten välinen.

Joten on syytä panna jäitä hattuun niissä tuomiopäivän skenaarioissa.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

"60-luvulla se maksoi puolen miljoonan parturikäynnin verran. Sama tulee tapahtumaan kaikkien tuotteiden kohdalla. Parturi vaan tulee olemaan kalliimpi ja kalliimpi-"

Tätä en pidä todennäköisenä, sillä työvoiman tarjonta muuttuu kuitenkin vastaamaan mahdollisesti nousevaa kysyntää. Uskoisin, että ihmisten ostovoima suhteessa parturikäyntiin pikemminkin kasvaa kuin laskee kun tavarat halpenevat.

Toimituksen poiminnat